Luode syntyi Kilpisjärvellä

Joka vuosi vaellukset pidentyivät. Etelään palaaminen tuntui väärältä suunnalta. Kaipuu ei mennyt kaupungissa ohi. Se vain kasvoi.

Samaan aikaan tuli selväksi, että olemassa olevat lehdet eivät puhuneet enää samaa kieltä. Ne olivat täynnä varustelistoja, best of -reittejä ja kuvia, jotka eivät näyttäneet hyvältä eivätkä tuntuneet miltään. Ne myivät retkeilyä tuotteena. Muusta elämästä irrallisena harrastuksena.

Tunturissa ei oltu suorittamassa harrastusta nimeltä retkeily. Siellä oltiin elämässä. Tämä on elämäntapa.

Kun muutto edes johonkin päin Lappia viimein onnistui, se tapahtui omaksikin yllätykseksi Kilpisjärvelle. Siis sinne missä Anna Lehtonen, Kaarina Kari ja Inkeri Arajärvi paaluttivat suomalaista retkeilyhistoriaa, paikasta josta he suuntasivat ensimmäisinä retkeilijöinä Haltin huipulle jo 1930-luvulla.

Hiljalleen syntyi myös selvyys siitä, millainen lehden pitäisi olla. Ei vinkkejä. Ei testauksia. Ei läpitunkevaa kaupallisuutta.

Syväluotaavaa asiaa. Pitkiä ja rehellisiä juttuja, sellaisia joita kerrotaan nuotiolla parhaille ystäville, kun ei tarvitse esittää mitään. Joissa sanotaan myös se, että joskus sataa, joskus vituttaa ja joskus reitti ei mene niin kuin piti, ja silti se on ollut elämän parhaita viikkoja.