Tämä lehti on niille, jotka tietävät, että reitin varrella tapahtuu enemmän kuin kartalla näkyy.
🛶 21 päivää vettä ja hiljaisuutta.
Lemmenjoelta Jäämerelle meloen, kävellen, kantamalla ja lopulta hymyillen. Kun vaellus kestää kolme viikkoa, se on hyvä juuri noin.
🏔 Kolme kertaa Haltille, eikä kertaakaan turhaan.
Kävellen perusreittiä, Norjan puolelta kahdessa tunnissa, sekä omia reittejä pitkin. Tunturin kauneus ei ala huipulla, se alkaa, kun otat kaksi ensimmäistä askelta.
🍓 Hillahulluus.
Kun marjat kypsyvät, järki sulaa. Yö suolla voisi olla makeampi kuin mikään jälkiruoka.
🌸 Paistuntureiden kukkiva maa.
Kesän lyhyt hetki, jolloin pohjoinen avaa kämmenensä ja näyttää, että kauneus ei aina huuda – joskus se on pieniä nuppuja maassa
🏡 Missä on koti, jos sydän on Lapissa mutta elämä ei?
Espoon laidoilta saariston rauhaan, ja silti mieli vaeltaa tuntureille. Pitäisikö mennä vielä syvemmälle, vielä kauemmas?
📸 Valokuvan sydän ei ole kamerassa.
Eeva Mäkinen kertoo, miten syntyy kuva, joka tuntuu. Siinä ei ole kyse tekniikasta.
🌲 Metsän syli.
Paikka, jossa saa olla oma itsensä. Vanhojen metsien juuret kuuntelevat enemmän kuin ihmiset koskaan.
🐦 Lunnisaari ilman lunnien kiiltoa.
Norjan rannikko, jossa kuvissa näkyvin ei ole aina tärkein kokemus.
Tämä lehti on niille, jotka tietävät, että reitin varrella tapahtuu enemmän kuin kartalla näkyy.
🛶 21 päivää vettä ja hiljaisuutta.
Lemmenjoelta Jäämerelle meloen, kävellen, kantamalla ja lopulta hymyillen. Kun vaellus kestää kolme viikkoa, se on hyvä juuri noin.
🏔 Kolme kertaa Haltille, eikä kertaakaan turhaan.
Kävellen perusreittiä, Norjan puolelta kahdessa tunnissa, sekä omia reittejä pitkin. Tunturin kauneus ei ala huipulla, se alkaa, kun otat kaksi ensimmäistä askelta.
🍓 Hillahulluus.
Kun marjat kypsyvät, järki sulaa. Yö suolla voisi olla makeampi kuin mikään jälkiruoka.
🌸 Paistuntureiden kukkiva maa.
Kesän lyhyt hetki, jolloin pohjoinen avaa kämmenensä ja näyttää, että kauneus ei aina huuda – joskus se on pieniä nuppuja maassa
🏡 Missä on koti, jos sydän on Lapissa mutta elämä ei?
Espoon laidoilta saariston rauhaan, ja silti mieli vaeltaa tuntureille. Pitäisikö mennä vielä syvemmälle, vielä kauemmas?
📸 Valokuvan sydän ei ole kamerassa.
Eeva Mäkinen kertoo, miten syntyy kuva, joka tuntuu. Siinä ei ole kyse tekniikasta.
🌲 Metsän syli.
Paikka, jossa saa olla oma itsensä. Vanhojen metsien juuret kuuntelevat enemmän kuin ihmiset koskaan.
🐦 Lunnisaari ilman lunnien kiiltoa.
Norjan rannikko, jossa kuvissa näkyvin ei ole aina tärkein kokemus.