Pitkä vaellus
Oli oma määritelmäsi pitkästä vaelluksesta mikä tahansa, samat jutut pätevät. Pitkä vaellus on vain lyhyitä vaelluksia putkeen.
Mikä edes on pitkä vaellus? Pituutta voi mitata esimerkiksi viikkoina tai kilometreinä, ja yhdelle pitkä vaellus on kaksi viikkoa, toiselle kuukausi, joku muu tykkää luvuista ja 400 kilometriä on pitkä, ja seuraavalle se on 800 kilometrin vaelluksen puoliväli. Jos on niin onnekas että on päätynyt elämään koko vuoden erämaassa kulkien, 800 kilometriä voi olla se piste, jossa vaihdetaan talvivarusteet kesäkamoihin.
Pitkiä vaellusreittejä ovat esimerkiksi:
Kungsleden 400 km
Kalottireitti 800 km
UKK-reitti 800-1000 km
Telttapaikka Kalottireitillä.
Olisiko mukava herätä näistä maisemista?
Olitpa kulkenut jo viikon, kahden tai kolmen viikon vaelluksia, seuraava voi taas olla pidempi tai eri maastossa. Pidempi vaellus voi ennen lähtöä voi mietityttää monella tavoin; miten kaksi viikkoa/kuukausi menee erämaassa teltassa, onko tarpeeksi suklaata, vai onko sitä jo liikaa? Riittääkö kaasu, kestääkö kevyt teltta tuulia, ovatko vedet ylhäällä ja ehditkö kotiin ennen kuin lumi sataa maahan.
Kuinka ylipäätään jaksat kulkea ja miten ruoasta saatava energia riittää, onko voita ja öljyä riittävästi, entä aikataulu? Onko se nyt varmasti realistinen suhteessa maastoon ja myrskyihin ja kaikkeen muuhun, mitä erämaassa tuleekaan vastaan.
Meneekö päivässä 10, 20 vai 30 kilometriä ja kun on kävellyt jo kolme viikkoa, meneekö sen jälkeen edelleen 10, 20 tai 30 kilometriä päivässä. Jos otat enemmän ruokaa, rinkka painaa enemmän ja kulkeminen hidastuu. Ehditkö seuraavalle ruokatäydennyspisteelle ja onko paketti varmasti jo saapunut?
Pureudutaanpa osioihin yksi kerrallaan. Artikkeli sisältää seuraavat osat:
Jaa pitkä vaellus osiin
Varusteet
Kengät
Ruoka
Täydennyspaketit
"Pitkä vaellus on vain lyhyitä vaelluksia putkeen."
Jaa pitkä vaellus osiin
Kuukauden vaellus jakaantuu lyhyempiin vaelluksiin eli pienempiin osiin. On helpompi ajatella, että kävelee yhden vaelluksen ja sitten toisen vaelluksen, ja sitten kolmannen ja neljännen. Väleissä aina täydennetään ruokaa, ja lähdetään ns. “uudelle vaellukselle” vaikka se onkin osa isompaa kokonaisuutta. Aukeneeko logiikka?
Esimerkiksi 800 kilometrin Kalottireitti jakaantuu luontevasti seuraaviin osiin:
Kautokeino - Kilpisjärvi
Kilpisjärvi - Abisko
Abisko - Ritsem
Ritsem - Kvikkjokk
Kuluvina tavaroina 800 km Kalottireitti näyttää tältä. Vasemmalla Kautokeinosta mukaan lähtevä ruoka kahdelle hengelle. Seuraavana Kilpisjärvelle lähetettävä paketti kahdelle hengelle ja uudet kartat yms.
Abiskosta matkaa jatkaa vain yksi henkilö, joten paketissa on pienempi teltta, uusi makuupussi, eri makuualusta sekä ruokaa yhdelle. Ritsemiin lähetettävä paketti ei saapunut perille ajoissa.
Jokainen näistä väleistä on ihan tavanomaineen vaellus, järkevä tehtävissäoleva matka, business as usual, osaat tämän jo.
Etappi/osa on siis pitkän vaelluksen osamatka, sellainen noin viikon tai kahden perusvaellus, joka on jo tuttua. Pitkä vaellus jakaantuu osiin/etappeihin siksi, että rinkkaan mahtuu rajallinen määrä ruokaa. Etappi on siis väli vaelluksen alusta seuraavaan ruokatäydennyspisteeseen, eli käytännössä kylästä toiseen tai vähintään se matka, jolle jaksat kantaa kerralla ruokaa. Viikossa-kahdessa kävelee vaelluksen alusta loppuun (ja tässä kohdin tarkoitetaan 5 päivää tai 9 päivää tai 12 päivää, semmoinen sivuseikka joka on nyt pyöreästi noin viikko tai lähelle kahta eli yksi etappi). Kävelet siis vaelluksen alusta siihen pisteeseen, josta saat lisää ruokaa.
Viikko/etappi jakaantuu päiviin. Aamulla heräät teltasta tai tuvasta ja kävelet seuraavaan paikkaan, jossa nukut. Esimerkiksi kävellään tietylle järvelle illaksi, ja sitten leiriydytään.
Jokainen päivä jakaantuu edelleen pienempiin osiin.
Ensimmäisenä on tavoitteena lounaspaikka, sitten se, missä syödään päivällinen ja nukutaan yö.
Ruokailujen välissä kulkeminen jakaantuu tunnin pätkiin, jonka jälkeen pidetään taukoa.
Taukojen välit jakaantuvat maaston mukaan. Ensin mäen päälle, sitten laaksoon.
Ylämäessä edetään kiveltä toiselle.
Joskus vaikka askel kerrallaan, kun hapottaa.
Kun ottaa askeleen kerrallaan, on pian kävellyt kiveltä toiselle, tauolta seuraavaan taukoon, lounaasta päivälliseen, aamusta iltaan.
Viikosta toiseen, vaelluksen alkupisteestä päätepisteeseen, vaelluksesta seuraavaan. Pian takana onkin 800 kilometriä tai kuukausi tai mitä tahansa se tavoite olikaan.
Jos miettii kuukauden vaellusta yhtenä könttänä, voi olla että se on vähän liikaa. Kuukausi jakaantuu kuitenkin pienempiin, hallittaviin osiin, jotka on sitä samaa mitä olet tehnyt kenties vuosikausia.
Viikon vaellus ei ole kovin paha. Toinen viikon vaellus siihen perään on samaa kuin edeltäväkin, kolmas jo todella tuttua ja neljäs menee samalla rutiinilla kuin edeltävät kolme vaellusta.
Kuukauden vaellusta on aivan turha miettiä yhtenä isona kokonaisuutena, vaan palastella se tuttuihin, helppoihin osioihin.
Jos kävelee 800 kilometrin Kalottireitin vaikka pohjoisesta etelään, ensin kävellään Kautokeinosta Kilpisjärvelle. Sitten syödään pitsaa ja kävellään Kilpisjärveltä Abiskoon.
Siellä voi jo pestä vaatteet ja syödä lisää pitsaa. Abiskosta Ritsemiin on ensin helppoa polkua ja myöhemmin hiljaista, ja Ritsemissä saa sekä laivamatkan että taas ruokaa. Ritsemistä ei olekaan enää kuin pieni luikaus, ja kas koko 800 kilometriä on kävelty.
Mikäli miettii kävelevänsä 800 kilometriä Pohjois-Norjasta jonnekin Ruotsin peräkylään, voi olla että alkaa homma vähän epäilyttää. Onhan se jo autollakin aika pitkä matka.
Nauti vaelluksesta.
Kun rinkka on grammattu, mukaan mahtuu asioita puhtaasti sillä perusteella, että niistä tulee hyvä mieli. Se tarkoittaa, ettei kuvan painavahko muki lähde mukaan, koska se ei myöskään ole monikäyttöinen tavara.
Viini sensijaan mahtuu aina rinkkaan.
Pitkän vaelluksen varusteet
Harva vaeltaja haluaa tietentahtoen kantaa pitkällä vaelluksella isoja, painavia ja tilaavieviä varusteita. Täydennyspakettejakaan ei haluaisi olla noutamassa viiden päivän välein, vaan mahdollisesti pysyä syvällä erämaassa. Sehän se pointti on: olla ulkona paljon, ei nuohota jokaista kylää ;)
Tavaroita tulee olla vähän ja niiden pitää olla monikäyttöisiä, kevyitä ja pieneen tilaan pakkautuvia, jotta rinkkaan mahtuu paljon ruokaa.
Käytännössä ennen reissua tulee grammata repusta kaikki turha pois. Se, mikä on turhaa, on makuasia. Ehkä tässä vaiheessa olet jo muutenkin poistanut rinkastasi kaiken turhan roinan sekä painavan tilaavievän silpun ja sälän, ja sinne on jäänyt pienehköjä, hallittavia kokonaisuuksia niistä tarvikkeista, joita ilman et voi olla? Jos rinkan peruskarsinta on tekemättä, voit lukea alta lisää:
Voi olla, että pitkän vaelluksen edetessä kesä muuttuu viileämmäksi syksyksi, metsä avotunturiksi, ja on muutenkin järkevää päivittää kamoja vastaamaan tarpeita. Etukäteen tulee maan mainioimpana ennustajaeukkona miettiä kunkin osion todelliset olosuhteet ja valita varusteet sen mukaan, ettei riippumatto ala pahasti vituttaa avotunturissa tai t-paita räntäsateessa.
Kengät pitkällä vaelluksella
Pidemmillä reissuilla kävellään usein kevyillä kengillä, ei jäykillä vaelluskengillä. Maastolenkkareilla, polkujuoksukengillä, retkeilykengillä, millä tahansa kevyellä, joka kävellessä kastuu ja kuivuu. Pitkällä vaelluksella kengät kastuvat varmasti, joten turha edes yrittää pitää niitä kuivana.
Oleellista on, että kenkä istuu omaan jalkaan ja sen voi kiristää jalan ympärille mukavaksi. Tuplasukkaa ei välttämättä tarvita rakkojen ehkäisyyn eikä turpoamisvaralle ole välttämättä tarvetta, sillä jalat eivät kevyemmillä kengillä kävellessä juurikaan turpoa. Taipuisalla kengällä saa hyvän otteen pinnasta, myös terävästä kivikosta. Hyvä pohja pitää mudassa ja märällä kivellä, eivätkä jalat välttämättä rasitu edes koko päivän kivihyppelyssä.
Mikäli oma kenkävalinta on vielä tekemättä, voit lukea kengän valinnasta lisää täältä:
Ruoka pitkällä vaelluksella
Viikossa tai kahdessa ei ole suurta väliä mitä syö, kunhan syö, ja ruoasta saa riittävästi energiaa. Voita tai öljyä on hyvä lisätä kaikkeen, esimerkiksi voita/eleplantia aamupuuroon ja rypsiöljyä kiisseliin (öljy sekoittuu kyllä kunhan vähän vatkaa). Kaikki ruoka valitaan puhtaasti sen perusteella, missä on eniten energiaa, ja sitten lisätään vähän energiaa.
Tärkein varusteesi on puoli kiloa voita
Ravintoarvot rasvoille/100g:
Voi 720 kcal
Eleplant 748 kcal
Rypsiöljy 900 kcal
Eleplant on kasvipohjainen “voi” ja kaupoissa vielä uusi tuote, joten tässä vaiheessa Kilpisjärven kevättä (130cm lunta, -13 astetta) ei ole tarkkaa faktaa, kuinka eleplant käyttäytyy rinkassa lämpimällä säällä.
Kaikki ruoka valitaan sen perusteella, että siitä saa energiaa. Toki voi valita myös ruokaa joka on lähinnä hyvää, kunhan kaikissa valinnoissa ymmärtää energian merkityksen. Esimerkiksi: Jos etsii kaupasta mysliä, valitse se, missä on eniten energiaa. Toki myslit on hyvä maistella etukäteen, ettei käy niin, että energiapitoinen pähkinämysli maistuukin pölylle. Saat energiaa vain sellaisesta ruoasta, jonka syöt.
Kaikki ruoanlaitto vie energiaa. Energia on usein kaasua, joka täytyy kuljettaa mukana. Jos ruokatäydennysten välit alkavat venyä pitkäksi, myös ruoka pitää ajatella sen mukaan, mikä kypsyy nopeiten tai mihin voi lisätä vain kuuman veden. Voi olla, että ruokailunautinto jää tässä toiseksi ja kitaan tulee lapattua ruokaa, joka vie nälän ja jossa on energiaa ja joka yksinkertaisesti valmistuu nopeasti ja vähällä kaasulla. Kaikki kaasu vie rinkasta tilaa ja tuo painoa.
"Eniten kiinnostaa riittääkö se."
Täydennyspaketit pitkällä vaelluksella
Kolmen viikon ruoka, kartat, vessapaperit ja käsidesit mahtuvat huonosti kerralla rinkkaan. Jos ne johonkin satalitraiseen mahtuvatkin, ei moinen ole enää miellyttävä kantaa.
Siksi pitkän matkan vaelluksilla lähetetään täydennyspaketteja itselle noudettavaksi niihin kyliin, joiden kautta reitti kulkee. Mikäli kävelee jo aikaisemmin esimerkkinä käytetyn 800 kilometrin Kalottireitin, täydennyspaketit lähetetään Kilpisjärvelle, Abiskoon ja Ritsemiin. Kilpisjärvelle lähetettävässä paketissa on ruoka ja tarvikkeet Abiskoon asti, josta saa taas ruokaa ja tarvikkeita Ritsemiin jne. Ritsemin tunturiasemalle lähetettäessä tulee ottaa huomioon, että ilman eri pyyntöä paketit saattavat jäädä 180 kilometrin päähän Jällivaaraan ja kalottireitti ei edes kulje Ritsemin kautta, vaan sinne kuljetaan aikataulutetulla laivalla. Täydennyspaketin hakeminen voi siis viedä yhteensä 2 päivää. Jokaisella reitillä on omat metkunsa.
Etukäteen tulee selvittää mihin paketin voi lähettää, kauanko pakettia säilytetään, ja onko säilyttäminen maksullista. Vaihtoehtoisesti voit selvittää jokaisesta kylästä ihmisen, jolle paketin lähetät ja joka sen vastaanottaa ja säilyttää. Täydennyspaketissa on valmis setti ruokaa seuraavalle vaellukselle, sekä kaikki kuluvat tuotteet ja seuraavan etapin kartat. Mikäli ajattelet että tarvitset esimerkiksi syksyn lähestyessä enemmän vaatetta, voit myös laittaa varustepäivityksiä täydennyspaketteihin.
Täydennyspaketin nouto Kilpisjärven Nesteeltä
Tässä paketissa oli ruokaa ja tarvikkeita kahdelle ihmiselle ja neljälle koiralle välille Kilpisjärvi-Abisko.
Pitkän vaelluksen muistilista:
Selvitä mihin voit lähettää ruokatäydennyspaketit
Kuinka kaukana reitiltäsi on ruokakauppa, jos tarvitset sitä?
Mistä saat korvaavia varusteita, jos jokin rikkoutuu?
Entä jos matka katkeaa? Mistä pääset tielle.
Jos haluat kävellä vielä pidemmälle?
Joten pitkien vaellusten perussääntö: Askel askeleelta, kiveltä toiselle, tauolta seuraavaan, lounaasta päivälliseen, viikon alusta loppuun, viikosta toiseen, vaelluksen alusta päätepisteeseen.
Hyvin se tietysti menee! Ainoa kysymys kuuluu, että mihin mennään? 😍
