Ruoka vaelluksella

Olet jo käppäillyt erämaassa ja tiedät pussiruokamerkit, halvemmat vaihtoehdot perusmarketin hyllyiltä ja osaat ehkä kuivata ruokaa itsekin. Mutta joku silti vielä mättää?

Artikkeli sisältää seuraavat osat:

  1. Ensimmäinen perusvirhe: Liikaa ruokaa

  2. Toinen perusvirhe: Liian vähän energiaa

  3. Matka, aika ja ruokamäärä

  4. Ruoka retkelle / viikon vaellukselle / pitkälle vaellukselle

  5. Leipä

 
 
  1. Ensimmäinen perusvirhe: Liikaa ruokaa

Liialla ruoalla tarkoitetaan sitä ruokaa, jota et syö.

Silloin rinkka painaa, kulkeminen on ihan turhaan raskasta ja matka etenee hitaammin. Tavanomaisella viikon vaelluksella sillä ei ole niin väliä, mitä nyt ärsyttää kantaa samoja ruokia mutka erämaassa ja viedä ne takaisin kotiin.

Ruoka jota et syö, on vain turhaa painoa rinkassa.

On ihan järkevää ottaa mukaan vähän vararuokaa. Joskus erämaassa on myrskyä, joskus jalka on kipeä ja sitä kannattaa lepuuttaa päivä, joskus on vaan niiiin kaunis paikka että siinä haluaa viettää toisenkin yön. Oli syy mikä tahansa, on ihan järkevää ottaa mukaan jotain ylimääräistä.

Vähän ylimääräistä.

Monella se tuppaa kuitenkin olemaan ihan järkyttävästi liikaa kaikkea. Ehkä aluksi onkin laitettu rinkkaan ihan loogisesti mietityt kokonaisuudet, jossa on aamupala, lounas, päivällinen sekä jälkiruoka. Kun päästään taukonaposteltaviin, loogisuus katoaa. Mikäli haluat että rinkka pysyy kohtuullisen painoisena, mukana on vain tarvittava määrä ruokaa, ja kaikki rinkkaan menevä ruoka tulee miettiä huolella.

Et voi pakata melkein valmiiksi, ja sitten mennä Prismaan hakemaan 3 kiloa vähän sitä ja tuota jos sattuisi tarvitsemaan ja hei tuotakin tekisi mieli! Tai toki voi, mutta rinkka ei sitten pysy kevyenä, kuten olemme kaikki kokeilleet. :)

Ehkä et enää halua helppoja perusratkaisuja ja viimehetken haalintaa, vaan harkittuja kokonaisuuksia, joilla vaeltaminen on mukavampaa?


Merkkejä siitä, että ruokaa on mukana liikaa

  1. Tuot sitä jokaiselta vaellukselta säkillisen takaisin

  2. Ruokamäärää ei ole alkujaankaan mietitty päiväkohtaisesti

  3. Otat mukaan naposteltavia summamutikassa miettimättä, paljonko sitä oikeasti kuluu

  4. Otat mukaan asioita varuiksi, mutta miettimättä mihin varaudut

Ja sitten joskus voi tulla eteen tilanne, jossa yhdessä mäessä menee kerralla kokonainen ällömakea daimsuklaalevy. Mutta niitä mäkiä on harvoin neljää viikossa, eikö vain? Montako ylimääräistä suklaalevyä silloin tarvitaan viikolle?


2. Toinen perusvirhe on vähäinen energiansaanti.

Ruokaa on kyllä mukana, mutta sen valintaan ei ole kiinnitetty huomiota. Mukana on jotain mysliä, jotain pussiruokaa ja kohan vaan jotain, mitä syödä. Vaelluksella kuluu energiaa, mutta sitä ei ole otettu huomioon pakkausvaiheessa.

Jos kävelet tunteja päivässä ja syöt 2500 kilokaloria päivässä, homma sakkaa nopeasti.

 

Erämaassa tuli kerran vastaan kaksikko, joka söi illalliseksi sellaisen lämminkuppikeiton. Se on käytännössä maustettua vettä ja yhdessä annoksessa on noin sata kaloria. Sillä ei tee ihminen tunturissa yhtään mitään.

 

Seurauksia energiavajeesta

  • Energiavajeessa tulee kylmä. Ei jaksa tehdä mitään, rinkka tuntuu raskaalta, tossu ei nouse, öisin ei nukuta. Maha kurnii ja ottaa päähän.

  • Kun on nälkäinen, päätökset ovat huonoja. Sen jälkeen voi tulla isojakin ongelmia.

 

Kaikki ruoka valitaan sen perusteella, että siitä saa energiaa. Toki voi valita myös ruokaa joka on lähinnä hyvää, kunhan kaikissa valinnoissa ymmärtää energian merkityksen.

Esimerkiksi: Jos etsii kaupasta mysliä, valitse se, missä on eniten energiaa. Toki myslit on hyvä maistella etukäteen, ettei käy niin, että energiapitoinen pähkinämysli maistuukin pölylle. Saat energiaa vain sellaisesta ruoasta, jonka syöt.

Sitten lisätään vähän energiaa. Ruokaan on helppo lisätä energiaa laittamalla sekaan voita. Voita tai öljyä on hyvä lisätä kaikkeen, esimerkiksi voita/eleplantia aamupuuroon ja rypsiöljyä kiisseliin (öljy sekoittuu kyllä kunhan vähän vatkaa). Rypsiöljy on neutraalin makuinen öljy, jos ei tykkää oliiviöljyn mausta.

 

Tärkein varusteesi on puoli kiloa voita

Ravintoarvot rasvoille/100g:

  • Voi 720 kcal

  • Eleplant 748 kcal

  • Rypsiöljy 900 kcal

 

Talvella voita on helpoin käsitellä juustohöylällä. -18 asteen pakkasessa voikin on jäässä ja sen käsitteleminen puukolla vähän riskialtista.

Jos tavallinen retkeilijä on huolissaan siitä, että heti on suonet tukossa ja sydän pysähtyy, voi miettiä kokonaiskuvaa. Jos vaeltaa neljäkin viikkoa vuodesta ja syö loput viikot terveellisemmin, pari voiviikkoa ei ehkä kaada koko elämäntapaa.


3. Matka, aika ja ruokamäärä kulkevat yhdessä

Jos kävelee nopeasti, ruokaa tarvitaan mukaan vähemmän. Jos rinkka on kevyt, askel myös kulkee.

Jos kävelee hitaammin, ruokaa tarvitaan enemmän, ja askel hidastuu entisestään koska rinkassa on paljon ruokaa, eli se painaa enemmän vaikka kaikki muut tavarat olisivatkin samat.

Tästä seuraa kiva ympyrä, jossa hitaampaa kulkemista seuraa enemmän ruokaa ja siten raskaampi kulkeminen, joka mahdollisesti vie taas enemmän aikaa ja tarvitset enemmän ruokaa ja sitten on taas hitaampaa. Hauska ympyrä indeed.

 

Mikä sitten riittää?

Otetaan esimerkiksi ihan perus 100 km eri kävelymäärillä. Jos käveleee

  • 15 kilometriä päivässä, ruokaa tarvitaan 7- päivälle.

  • 20 kilometriä päivässä, ruokaa tarvitaan 5 päivälle.

  • 25 kilometriä päivässä, ruokaa tarvitaan 4 päivälle.

  • 30 kilometriä päivässä, ruokaa tarvitaan 3+ päivälle.


Miten pitkälle vaeltaa viikossa?

Eli sama toisinpäin:

7 päivää 15 km päivässä = 105 km

7 päivää 20 km päivässä = 140 km

7 päivää 25 km päivässä = 175 km

7 päivää 30 km päivässä = 210 km

 

Paljonko ruokaa tarvitaan riippuu siitä, mikä on kokonaismatka ja paljonko kävelet päivässä. Onko kyseessä ensimmäinen, viidestoista vai viideskymmenes vaelluspäivä?

 

Vuorokauden ruoka painaa vaelluksella 600-900 grammaa. Tämän toki ymmärrät hieromattakin, mutta jos kävelet 100 kilometriä kolmessa tai kuudessa päivässä ja ruoka painaa vaikka 700g/päivä, ruokasi painaa sadalle kilometrille joko 2,1 kg tai 4,2 kg.

Joku ruoka on painavampaa kuin toinen, ja viikossa erot tasoittuvat. Jos haluat tietää paljonko ruokasi painaa päivässä, ota samaan säkkiin aivan kaikki mikä lasketaan ruoaksi jokaista patukkaa, teepussia, öljypulloa, voipakettia ja leivänkänttyä myöten, mittaa paino ja jaa se vaelluspäivien määrällä.

Jos jättää huomiotta sen viimeisen pikatäydennyksen missä haetaan voi ja majoneesi ja hei tuossa otetaan vielä varuiksi pari suklaapatukkaa, lukema ei luonnollisestikaan ole oikea. Punnitse kaikki ruoka, joka on vaellukselle lähdössä.

Pakkaatko omat ruokasi sen perusteella mitä haluat syödä, mikä on hyvää, mistä saa energiaa vai sen perusteella, mikä painaa vähiten eikä vie tilaa rinkassa?

Vai sen mitä mystinen joku muu syö vaelluksella based on internet. Leipää, purkkihernaria ja nötköttiä, koska elämmehän vielä 80-lukua. Jos tykkäät niistä niin anna mennä! Ihan hyvää ruokaa, mutta pikkuisen painavaa :)


4. Ruoka retkelle, viikon vaellukselle tai pitkälle vaellukselle

Viikonlopun reissulle on aivan sama mitä ruoka painaa ja on ihan herttaisen yhdentekevää mitä siellä syö. Vaikka keitettyjä käpyjä jos maistuu. Viikonlopun reissun ruokia ei tarvitse optimoida yhtään minkään suhteen, vaan voi syödä tai olla syömättä ja viikonlopussa mitään erikoista ei nälkäkiukkua lukuunottamatta tapahdu.

Pidemmällä vaelluksella ruokamäärää joutuu pohtimaan tarkemmin. Rinkkaan mahtuu viikon tai kahden ruoka kerralla. Mukaan saa siis rajallisen määrän tavaraa ja sekä painossa että tilavuudessa, eli aina ei ole kyse siitä jaksatko kantaa ruokasi vai et. Voi olla, ettei se yksinkertaisesti mahdu rinkkaan vaikka käyttäisi kaikki vippaskonstit, roikottimet, dingeldangelit ja kasaisi tornia päällisläpän päälle. Raja tulee jossakin kohtaa vastaan.

Yhden päivän ruoka on aina tietyn kokoinen nyytti, eikä riitä että sen on saanut kerran lähtiessä mahtumaan rinkkaan, vaan se pitäisi vielä toisenakin päivänä saada survottua rinkkaan sisälle.

Ruoka on siis rinkassa sekä painoa että tilavuutta.

Pidemmällä vaelluksella nälkä kasvaa keskimäärin toisen viikon loppupuolella tai sen jälkeen. Jos ensimmäisellä ja toisella viikolla olikin tavanomainen määrä ruokaa mukana, kolmannelle kannattaa miettiä annoskoot suuremmaksi.

Eteen voi tulla tilanne, jossa vatsa on täysi mutta nälkä ei lähde.

Superpitkistä reissuista, nälän kehittymisestä ajan kuluessa ja energiamääristä pitkällä vaelluksella tietää parhaiten Erno Saukko.

 
"Näinä aikoina kalastus alkaa mennä tunteisiin."
— Erno Saukko vuoden vaelluksella. Luode numero 1, Nälkä
 

Viikon vaelluksella ehkä jo haluaa optimoida painoa ja pakkaustilavuutta, ja aloittaa syömisen painavimmista ruoista. Letut, mintut, herkut ja pullat painavat, mutta ovat sen arvoisia vaelluspäivän päälle. Jos energiamäärät jäävät matalaksi, ei jaksa kävellä, ja nälkäisenä tekee huonoja päätöksiä.

Kahden viikon vaelluksella on jo useimmiten väliä paljonko ruoka painaa ja minkä tilavuuden se vie rinkasta. Ruokaa on yksinkertaisesti niin paljon, että rinkan tilavuus tai kantomukavuus alkaa jo sanella sitä, mitä otetaan mukaan.

Mitä pidempi reissu, sen kevyempiä ja pienempiä ruokia tekee mieli ottaa mukaan, ja toisaalta kahden viikon jälkeen on jo aika kasvattaa annoskokoa.

Valmisruokapussien ruokapussit vievät muuten todella paljon tilaa!

Jos olet kuivannut ruokaa pitkään, tiedät kyllä mitkä ruoat ovat minigripattuna pakkaustilavuudeltaan pieniä ja mitkä kevyitä. Ne ovat kaksi eri asiaa: Paino ja pakkauskoko.

 

Syöminen aloitetaan painavimmasta ruoasta. Lounaaksi syödään ensin painavimmat pussit, päivälliseksi isoimmat tilaavievät ruoat ja herkuttelukin aloitetaan isoimmasta nyssäkästä, ellei esimerkiksi lettuja olla säästämässä tietylle päivälle.

 

Ja sitten vielä: Kaikki ruoanlaitto vie energiaa. Energia on usein kaasua, joka täytyy kuljettaa mukana. Kaikki kaasu vie rinkasta tilaa ja tuo painoa. Pitkällä vaelluksella nopea keittoaika on ihan validi arvo.

Popcornit eivät paina mitään, eivät vie tilavuutta rinkasta, valmistuvat nopeasti, niistä ei saa juurikaan energiaa mutta iloa senkin edestä.


5. Leipä vaelluksella

Internetissä kerrotaan faktana, että vaelluksella syödään leipää. Ruisleipä säilyy pitkään ja metvursti on se oikea makkara vaellukselle, koska sekin säilyy.

 

Nyt tulee radikaali ajatus:

Onko pakko syödä leipää?

 

Leipä lisukkeineen tekee nopeasti paljon painoa ja vie tilavuutta rinkasta. Jos olet vielä pötköihminen, eli tyyppi joka ottaa mukaan metvurstin pötkönä, tarvitset lisäksi myös puukon jolla sitä vuollaan. Tarvitsetko muuten puukkoa yhtään mihinkään muuhun?

Haluatko ehdottomasti syödä leipää ja metukkaa? Onko se tapa, oletko miettinyt vaihtoehtoa tai edes kokeillut vaeltamista ilman leipää? Voisitko kerran kokeilla?

Jos ei nappaa kokeilla, ota seuraavalla kerralla kaikki leipään liittyvät tarvikkeet samaan kasaan, ja katso mitä ne painavat ja paljonko leipäkassi vie tilaa. Ja sitten rehellisesti; jos et käytä puukkoa mihinkään muuhun kuin leivän voiteluun, puukko on silloin leipätarvike.

Päätä sen jälkeen haluatko vielä ottaa leipäkassin mukaan.

Jos vaeltaminen ilman leipää on ihan perseestä, leivän voi palauttaa ruokalistalle ihan tuostanoinvain.


Viimeiseksi perusperiaate vaellukselle: Jos olet suunnitellut syöväsi aamupalan, lounaan ja päivällisen, syöt ne.

Yksinkertaisesti syöt sen kaiken, vaikka olisi miten huono sää, vaikka väsyttäisi ja vaikka ei huvittaisi.

Syöt sen ruoan, jonka olet suunnitellut syöväsi.

Mutta mitä ajattelit syödä?


Ideat ja vinkit netistä. Pitkät syvälliset tarinat printistä.


Edellinen
Edellinen

5 vinkkiä joilla teet vaelluksistasi parempia

Seuraava
Seuraava

Pitkä vaellus